NJS Tulitytöt – Jäps sininen AC 3 – 12 Peli oli kivaa katseltavaa vaikka nurmikenttä oli pojille uusi tuttavuus ja hellekeli kuivasi suuta...
NJS Tulitytöt – Jäps sininen AC 3 – 12
Peli oli kivaa katseltavaa vaikka nurmikenttä oli pojille uusi tuttavuus ja hellekeli kuivasi suuta. Alkuverryttely otettiin pallollisena hieman ”rauhallisemmin” koska lämmintä oli tosiaan ainakin autonmittarin mukaan +27 astetta.
Ottelu alkoi heti alusta meidän komennossa, vaikka tytöt vastustajina herättivätkin pojissa hieman hämmennystä. Osa tytöistä oli nimittäin sen verran isompia kuin me.
Pallo pysyi suurelta osin meidän hallinnassa ja mikä positiivisinta, syöttöjä omille saatiin aikaiseksi paljon. Teemana pelissä olikin syötöt ja ennen kaikkea se viimeinen syöttö, josta kaveri pääsee maalintekoon.
Teema toteutui hyvin! Vapauttavia syöttöjä (voisiko sanoa murtopalloja) laskin ainakin 7 kappaletta. Ja näistähän Elias V ainakin tuntui tykkäävän, kun sai viimeistellä maaleja oikein urakalla.
Vastustaja kuittasi omat maalinsa meidän virheistä (pallon menetys, avaus keskelle) kuten aina yleensä käy ja taisipa yksi maaleista mennä sisään kimmotessaan tolpasta meidän puolustajan jalan kautta omiin.
Takaiskuista huolimatta silmiinpistävää oli poikien iloisuus ja pelihalu jota lähes kaikilla riitti koko ottelun ajan. Mainitsemisen arvoista oli minusta myös puolustajien (Aaro ja Miro-Pikkis) ja maalivahdin (Luca) kierrätys alakerran kautta, josta ei aiheutunut ainuttakaan vaaratilannetta vaan homma toimi tosi hienosti.
Hieman opeteltavaa meillä on vielä rajaheitoissa joita jouduimme uusimaan monta pelinohjaajan pyynnöstä, kun heitto ei lähtenyt pään takaa.
Peli oli kivaa katseltavaa vaikka nurmikenttä oli pojille uusi tuttavuus ja hellekeli kuivasi suuta. Alkuverryttely otettiin pallollisena hieman ”rauhallisemmin” koska lämmintä oli tosiaan ainakin autonmittarin mukaan +27 astetta.
Ottelu alkoi heti alusta meidän komennossa, vaikka tytöt vastustajina herättivätkin pojissa hieman hämmennystä. Osa tytöistä oli nimittäin sen verran isompia kuin me.
Pallo pysyi suurelta osin meidän hallinnassa ja mikä positiivisinta, syöttöjä omille saatiin aikaiseksi paljon. Teemana pelissä olikin syötöt ja ennen kaikkea se viimeinen syöttö, josta kaveri pääsee maalintekoon.
Teema toteutui hyvin! Vapauttavia syöttöjä (voisiko sanoa murtopalloja) laskin ainakin 7 kappaletta. Ja näistähän Elias V ainakin tuntui tykkäävän, kun sai viimeistellä maaleja oikein urakalla.
Vastustaja kuittasi omat maalinsa meidän virheistä (pallon menetys, avaus keskelle) kuten aina yleensä käy ja taisipa yksi maaleista mennä sisään kimmotessaan tolpasta meidän puolustajan jalan kautta omiin.
Takaiskuista huolimatta silmiinpistävää oli poikien iloisuus ja pelihalu jota lähes kaikilla riitti koko ottelun ajan. Mainitsemisen arvoista oli minusta myös puolustajien (Aaro ja Miro-Pikkis) ja maalivahdin (Luca) kierrätys alakerran kautta, josta ei aiheutunut ainuttakaan vaaratilannetta vaan homma toimi tosi hienosti.
Hieman opeteltavaa meillä on vielä rajaheitoissa joita jouduimme uusimaan monta pelinohjaajan pyynnöstä, kun heitto ei lähtenyt pään takaa.
